Yhdysvaltojen surmaama al-Qaidan johtaja piti matalaa profiilia – jihadismia ei suinkaan ole lyöty, sanoo jihadismitutkija
Terroristijärjestö al-Qaida koki kolauksen, kun Yhdysvallat viikonloppuna surmasi sen johtajan Ayman al-Zawahirin Afganistanin pääkaupungissa.
Al-Zawahiri oli seisomassa turvatalonsa parvekkeella Kabulissa, kun Yhdysvaltojen lennokki surmasi hänet.
Isku oli Yhdysvaltojen kannalta täysiosuma, mutta järjestö jää tuskin neuvottomaksi, ennustaa apulaissotilasprofessori Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta STT:lle.
– Tällaisella organisaatiolla on aina seuraajasuunnitelma. Al-Qaidan johtoon nostetaan uusi henkilö, ja asiasta ilmoitetaan kannattajakunnalle hyvin nopeasti, Paronen sanoi.
– Tällaisen iskun jälkeen organisaatio saattaa kuitenkin jäädä hetkeksi käymistilaan. Se saattaa sysätä liikkeelle valtakamppailun organisaation sisällä, ja voi myös tulla sisäisiä puhdistuksia, hän sanoo.
Iskulla oli Parosen mukaan toinenkin tehtävä: se oli viesti Afganistania johtavalle Taleban-liikkeelle.
– Yhdysvallat viesti Talebanille, että ’me tiedämme, mitä te teette, ja me voimme vastata siihen’, Paronen sanoo.
Egyptissä syntynyt al-Zawahiri nousi al-Qaidan johtajaksi Yhdysvaltain surmattua Osama bin Ladenin Pakistanissa vuonna 2011.
Al-Zawahiri oli lääkäri ja kirurgi. Hän syntyi keskiluokkaiseen, hyvin konservatiiviseen perheeseen ja meni mukaan terroristiseen liikehdintään jo hyvin nuorena, Paronen kertoo.
– Hän ei ollut millään lailla karismaattinen henkilö, toisin kuin Osama bin Laden, joka puhui kaunista arabiaa ja jonka henkilö oli hyvin vetoava, Paronen kuvailee.
Al-Zawahiri oli kuitenkin yksi syyskuun 11. päivän terrori-iskujen pääsuunnittelijoista. Yhdysvalloissa tehdyissä iskuissa kuoli lähes 3 000 ihmistä.
Viime vuosina al-Qaida piti Parosen mukaan tietoisesti matalaa profiilia, poissa länsimaiden silmistä.
– Al-Qaida on kätkeytynyt lännen vastatoimilta. Voidaan sanoa, että al-Qaida yritti palautua. Charlie Hebdo -isku oli merkittävin al-Qaida isku pitkään aikaan, se oli näyttävä mutta ei suuri isku, Paronen arvioi.
Tammikuussa 2015 al-Qaidan aseistautuneet miehet hyökkäsivät ranskalaisen Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen Pariisissa ja surmasivat 12 ihmistä.
Niihin aikoihin Isis järjesti massiivisia terrori-iskuja Euroopassa ja oli perustanut oman valtionsa, joka ulottui Syyriasta Irakiin.
– Isisin nousun myötä katsottiin, mihin Isis päätyy, ja sitten yrittää selviytyä hengissä sen rinnalla. Nyt al-Qaida pyrkii saamaan aikaiseksi paikallisia vallankumouksia ja vakiinnuttamaan sillä tavalla asemaansa, Paronen kuvailee.
Afganistanissa al-Qaida oli tukenut Talebanien valtaannousua vuosi sitten, sen jälkeen kun Yhdysvallat veti joukkonsa maasta.
Isisin valtion kukistuttua vuonna 2019 puhuttiin paljon islamistisen terrorismin hiipumisesta.
– Se on valitettavasti toiveajattelua, Paronen uskoo.
Suuret terrori-iskut eivät tällä hetkellä edes palvelisi al-Qaidan tämänhetkisiä tavoitteita, koska ne voisivat johtaa suuriin vastaiskuihin, Paronen sanoo.
– Islamistisen terrorismiajattelun näkökulmasta jihad on ikuinen ja tavoitteita saavutetaan vuosikymmenissä. Talebanin parissa on sanonta, jonka mukaan ’teillä on kellot ja meillä on aikaa’.